Päiväkirurgialla tarkoitetaan ennalta suunniteltua ja valmisteltua toimenpidettä terveelle, hyväkuntoiselle potilaalle, niin, että hänet voidaan seurannan jälkeen kotiuttaa samana päivänä.

Päiväkirurgisia toimenpiteitä voidaan tehdä puudutuksessa tai yleisanestesiassa eli nukutuksessa. Lapsille on parasta ja turvallisinta tehdä kipua tuottavat toimenpiteet yleisanestesiassa. Tällöin vältytään toimenpiteeseen ja outoon tilanteeseen liittyviltä muistikuvilta, joista voi olla lapselle myöhemmin haittaa. Puudutuksiin aina liittyvä yhteistyö ja odottelu eivät useimmiten onnistu alle 10-vuotiaiden kanssa.

Ennen nukutusta lapsen tulee olla syömättä ja juomatta neljä tuntia, jotta vältyttäisiin joskus nukutukseen liittyvältä oksentelulta. Vielä kaksi tuntia ennen toimenpidettä voi kirkkaita nesteitä ottaa pieniä määriä. Kitarisa- ja korvatulehdukseen liittyvä tukkoisuus ei ole esteenä nukutukseen. Lapsen lääkitykset ja mahdolliset muut sairaudet pitää ilmoittaa ennen nukutusta.

Yleisimmin AMedissä tehtäviä lasten toimenpiteitä ovat korvien putkitukset ja kitarisaleikkaukset. Myös tyräleikkauksia ja muita päiväkirurgiaan sopivia toimenpiteitä tehdään.

Lasten nukutukset toteutetaan yleensä kasvonaamarilla eli maskilla. Kuminen suun ja nenän peittävä maski asetetaan lapsen kasvoille ja maskin kautta annostellaan happea ja nukutuskaasua. Lapsi nukahtaa yleensä muutamassa minuutissa. Äiti ja/tai isä voivat olla nukahtamiseen saakka lapsen mukana. Vanhempien läsnäolo rauhoittaa lasta ja estää ns. eroahdistusta. On tärkeää, että vanhemmat ovat rauhallisia eivätkä siirrä jännitystään lapseen.

Nukahtamisen jälkeen lapselle asetetaan kanyyli eli ”tippa” suoneen. Lapsen nukkuessa kanyylin laitto ei tee kipeää eikä lapsi rimpuile, jolloin kanyylin laitto onnistuu paremmin. Kanyylin kautta annostellaan kipulääkitys. Kanyylin kautta voidaan ottaa tarvittaessa myös verinäytteitä.

Nukutusta jatketaan nukutuskaasulla tarvittava aika. Nukutusta valvovat potilaan äärellä koko toimenpiteen ajan anestesialääkäri ja –hoitaja. Valvontalaitteilla seurataan pulssia ja hapetusta. Toimenpiteen loputtua anestesiakaasu suljetaan ja lapsi herää muutamassa minuutissa, minkä jälkeen hänet siirretään valvontatilaan leikkaussalin välittömään läheisyyteen, missä valvomon hoitaja seuraa heräämistä ja antaa tarvittaessa kipulääkettä.

Kun lapsi on herännyt kunnolla siirretään hänet vanhempien luokse varsinaiseen heräämöön. Tässä vaiheessa lapsi voi olla itkuinen ja vanhempien läsnäolo rauhoittaa tilannetta. Joskus heräämiseen liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Heräämössä annetaan tarvittaessa lisäkipulääkettä, yleensä suun kautta.

Seuranta-aika heräämössä on yleensä pari tuntia. Kotiuttaminen tapahtuu heti kun vointi on vakaa. Mehun juominen ja jäätelön syönti ovat hyviä toipumisen merkkejä.

Jälkihoito-ohjeet kannattaa lukea jo ennen lähtöä ja lääkärikeskukseen pitää ottaa yhteyttä, jos kotona on ongelmia tai jokin asia askarruttaa.

Eero Vuorinen, LL

Anestesiologian erikoislääkäri
Kivunhoidon erityispätevyys