Noin miljoona suomalaista kuorsaa joka yö. Kuorsaus ei ole varsinaisesti sairaus, vaan sosiaalinen haitta. Jos kuorsaukseen liittyy kuitenkin unenaikaisia hengityskatkoja, puhutaan uniapneasta eli katkohengitystaudista. Noin 150 000 - 200 000 suomalaisella on uniapneatauti. Uniapneataudista puhutaan, kun nukkujan hengityksessä esiintyy vähintään 10 sekunnin mittaisia taukoja. Tauot laskevat veren happipitoisuutta, mikä rasittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä.

Yleisintä kuorsaaminen ja uniapnea on yli 40-vuotiailla miehillä, vaikka vaiva esiintyy nuoremmilla, naisilla ja jopa lapsillakin.

Kotikonstit ja sen jälkeen erikoislääkärin vastaanotolle

Painon pudottaminen on merkittävä apu kuorsaukseen ja uniapneaan, mutta kuorsaajia löytyy normaalipainoisistakin henkilöistä. Apua voi olla myös alkoholin, rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden välttämisestä. Mikäli kuorsausta on erityisesti selällään nukkuessa, voidaan yöpuvun selkäpuolelle ommella tasku, jonne laitetaan selällään nukkumisen estävä tennispallo.

Kuorsaajan on syytä tutkituttaa itsensä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärillä. Kyseisellä vastaanotolla tutkitaan nenän, nielun ja kurkunpään rakenteet. Kuorsausta ja mahdollista uniapneaa voidaan tutkia yön yli tehtävän unirekisteröinnin avulla, joka nykyisin voidaan tehdä kotioloissa. Kotirekisteröinnin ja erikoislääkärin tekemän tähystystutkimuksen tulosten perusteella tarvittava hoito päästään aloittamaan viiveittä.

Tavoitteena kudosten jämäköityminen

Kuorsauksen hoidossa on astuttu iso harppaus eteenpäin viime vuosien aikana. Lämpökäsittelyhoidon ansiosta kuorsaajaa pystytään monessa tapauksessa auttamaan ilman nukutuksessa tehtäviä operaatioita, kovia kipuja ja pitkiä sairauslomia.

Perinteiseen tapaan tehtävässä kuorsausleikkauksessa potilaan nielusta poistetaan kuorsausääntä aiheuttavaa pehmytkudosta. Leikkaus tehdään nukutuksessa, ja potilas tarvitsee yleensä 2¬-3 viikkoa sairauslomaa. Operaatiossa on omat riskinsä, esimerkiksi verenvuoto on mahdollinen. Yksin nukutus on riski etenkin hyvin ylipainoisille ihmisille.

Uudessa lämpökäsittely- eli RFA-hoidossa (radio frequency ablation) potilaan nielua käsitellään kapealla metallikärjellä, ja kudoksia lämmitetään halutuista kohdista noin 80-asteiseksi. Lämpövaikutus saa lähiviikkojen aikana kudoksen hiukan kutistumaan, jolloin nieluun tulee lisää ilmatilaa. ¬Nielusta ei siis tarvitse lainkaan poistaa kudosta.

Käsittely voidaan tehdä normaalin lääkärissäkäynnin yhteydessä paikallispuudutuksessa, ja kotiin pääsee saman tien. Osa potilaista tarvitsee särkylääkettä päivän tai pari. Hoidon vaikutus alkaa näkyä viikon tai kahden kuluttua toimenpiteestä. Hoito toistetaan yleensä 1-2 kertaa. Kuorsaus ja päiväväsymys vähenevät merkittävästi, jopa 80 prosentilla.

RFA-hoidolla voidaan myös pienentää haitallisen suuria nielurisoja. Menetelmällä voidaan hoitaa myös nenän tukkoisuutta erittäin hyvin tuloksin.

Seija Uimonen, LT
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Allergologian erityispätevyys